Käytiin tänään ulkoilemassa pajumaalla. Isäntä oli jo aiemmin sanonutkin että siellä oli käynyt kutsumattomia vieraita, hän oli nähnyt jäljetkin lumien aikaan. Onneksi vieraat eivät olleet saaneet kovin suurta tuhoa aikaiseksi, latvattomat pajut käyvät vielä majapajuiksi... Ja suurin osa pajuista oli kuitenkin jäänyt näiltä vierailta koskemattomaksi. Viime vuonna oli jänikset asialla, mutta nyt pajumaani herkuista oli käynyt nauttimassa hirvi, mikä on sinänsä uskomatonta, koska pajumaa sijaitsee liki pihassa. Mutta kaipa sitten viljelty paju on makoisampaa, kuin luonnon paju, kun hirvi uskaltautuu melkein asutuksen keskelle. Kuvasta ei hyvin näe, mutta pajut on "niitetty" vajaan metrin korkeudesta parin metrin matkalta ja neljä vierekkäistä penkkiä on tullut maistelluksi siinä ohi kulkiessa.

Ja käsityöpajuksi tarkoittettu raaka-aine muuntuneena bioenergiseksi käyntikortiksi

Uusien vuokramaiden mukana meille tuli tälläinen

Vanha vadelmatarha. Tuleva kesä kokeillaan vadelmanviljelyä, aika iso työ siinä tuntuu olevan tällaiselle noviisille, joka ei tiedä marjanviljelystä mitään, onneksi entiset viljelijät on lupautuneet neuvomaan. Toivottavasti satoa tulee sen verran että saadaan ainakin oma tarve pakastimeen, ja ainahan se on plussaa jos voidaan myydä vadelmia muuallekin. Tällä alalla kasvaa kolmea eri lajiketta (joiden nimiä en muista) kahta punaista ja yhtä keltaista lajiketta.