totaalisesti sohvan pohjalla. Tytöillä aiemmin jyllännyt mahatauti iski minuun aatonaattona. Sitä sairastinkin sitten tapaninpäivän iltaan saakka. Vielä eilinenkin meni lepäillessä, olo oli voimaton, vaikkakin jo joulupäivästä asti pystyin syömään edes vähän... että sellainen joulu täällä tänä vuonna! Toivon totisesti ettei näin käy enää koskaan minulle eikä kenellekään muullekaan!

Mutta vaikka olinkin kipeänä, joulu tuli ja meni, vaikkei kaikkia jouluvalmisteluja ole tehty vieläkään . Niin sitä saa huomata että kaikenlainen ylimääräinen hössöttäminen on turhaa.

Joulu on lapsien ilossa ja odotuksessa, ei siinä että jouluverhot on hutaisten silitetyt ja lyhennetty sopiviksi pyykkipojilla (isännän idea ja toteutus). Joulu on yhdessäoloa vaikkakin yksi porukasta pötköttelee vain sohvalla koko ajan. Joulu on sitä, että voi luottaa siihen että jouluruoka tulee syötyä vaikkei kattaus olekaan aivan sellainen kuin olit alunperin unelmoinut. Ruoka kelpasi ja maistuikin kuulema hyvälle, minä kykenin kunnolla syömään vasta eilen. Joulu on sitä että ei pety, vaikka kaikki ei menekään kuten on monta kuukautta suunnitellut... Minulla oli kaikesta huolimatta ihana joulu, ja taatusti erilainen kuin mitkään aiemmat joulut.