Kävimme syyslomareissulla Tromssassa, Norjassa. Autossa tuli istuttua noin 2000 km. (Ekaluokkalainen ja kerholainen kyllästyivät autoiluun siinä määrin etteivät lähteneet enää edes kaupparissulle mukaan.) Maisemat olivat huimia tälläisen jokilaaksossa asuvan silmään. Jonkin asteinen Lapin hulluus taisi iskeä, kun heti tekisi mieli uudestaan niihin maisemiin. Harmi ettei meidän kuvausvälineistöllä pysty tallentamaan täydellisesti niitä maisemia.

Ruotsalaisia poroja. Yövyimme ekan yön Övertorneåssa ja jatkoimme siitä Ruotsin puolella Muonion korkeudelle asti. Suomen puolella näimme mennessä poroja vasta Kilpisjärven jälkeen.

Saana. Sitten joskus, kun on toivottavasti taas mahdollisuus, minä ehdottomasti haluan kiivetä tälle tunturille!

Norjalaiset tunturit ovat huomattavasti korkeampia, kuin suomalaiset sukulaisensa...

Teinin otos, Tromssa yövalaistuksessa liikkuvasta autosta napattuna.

Näkymä majoituspaikkamme parvekkeelta. Isännän ottama kuva, norjalainen arkkitehtuuri ei tee kunniaa taka-alalla siintävälle maisemalle. Kiitos M ja J, kuuden hengen majoittaminen kahdeksi vuorokaudeksi ei ole helppoa, mutta te teitte sen arvosanalla kymppi+! 

Kuva ei tee oikeutta rotkon syvyydelle. Tälläinen keli meitä odotti Suomen ja Norjan rajalla. Kotimatkan alkaessa maanantai-iltapäivällä Tromssassa oli 10 astetta lämmintä ja vettä satoi, Kilpisjärvellä tuli lunta vaakaan, ajokeli oli kamala muutaman kymmenen kilometrin matkan, sitten muuttui tavalliseksi talvikeliksi. Kotimatkalla yövyimme vielä Muoniossa, aamulla oli mukava herätä kun maa oli valkoinen. Tytöt nauttivat kun saivat leikkiä lumessa aamupäivän, ennen kuin ahtauduimme taas autoon kotimatkalle. Lumiraja oli Tornion korkeudella, sieltä tänne meille maat olivat enemmän sulia kuin lumisia... Voi tule jo talvi tännekin, peitä tämä loppusyksyn ankea harmaus.