Olen tässä lauantaista asti pikkuhiljaa trimmaillut meidän koiraa. Ostin halvan karvanleikkurin, joka sitten sanoi työsopimuksen irti, kun koirasta oli ajeltu etupää ja toinen kylki... Ajattelin että jes! koira on puoliksi kerityn lampaan näköinen, leikkurissa ei ollut minkäänlaista takuuta, ja jos olisin halunnut sen uuteen vaihtaa, olisi pitänyt ajella yli 80 km suuntaansta pelkän leikkurin takia. Joten annoin isännälle toimeksiannon: voitko korjata? Ja kappas vaan parin tunnin sepittämisen jälkeen leikkuri toimi paremmin kuin uutena. Vieläkin tosin on hiukan trimmaus kesken, kun paksun turkin vuoksi leikkuri ja leikattava kuumenee, niin pitää pitää vähän taukoa välillä... (Tämän tarinan opetus: halpaa ja hyvää ei ole olemassakaan.)

Koira on niin nolona kaljuudestaan, etten ole viitsinyt kameralla vielä enemmän pahoittaa sen mieltä (ja koska tämä on eka kerta kun trimmaan itse), joten en laita tänne kuvia...

Tänään täällä sataa vettä, joten on aikaa tehdä sisähommia, siivoilen työhuonettani  ja alan valmistautua ensi viikolla alkavaan kansalaisopiston piirin ohjaamiseen. Onkin mukava palata työelämään, pehmeä lasku: yksi ilta viikossa nyt äitiysloman ajan. Piiriläisten innostamiseksi pitää tehdä vielä muutamia malleja eri tekniikoilla ennen piirin alkua. Kuvia niistä sitten ensi viikolla, että saan pitää piiriläisiä jännityksessä...